Työ- ja elinkeinoministeriö lähti rakentamaan uutta yrityskehittäjien toimintamallia kahdessa pilotissa, Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Pohjoispohjanmaalaiset toimijat rakentavat yhdessä ne mallit, joilla yritysten menestystä parhaiten edistetään. Tämä menestystarina kirjoitetaan yhdessä. Se alkaa kalajoelta lokauussa 2012.

torstai 11. lokakuuta 2012

Yrityskehittäjät Kalajoella

Yrityskehittäjät hakemassa avararuutta katseeseen särkillä.

Mitä yrittäjä ja yritys odottaa?

Mervi toi terveiset yrittäjiltä Kalajoella.

Maailma on muuttunut. Muuttuneessa maailmasssa mikroyritysten ja pienyritysten rooli työllisyyden edistäjänä ja sitä myötä menestyksen rakentajana on keskeinen.

Yrityskehittäjän ja virkamiesten tulee oivaltaa, miksi ja miten yrittäjä toimii. On tunnettava toimintaympäristö ja oman alueen yrityskenttä. On uskallettava olla rohkeammin, yrittäjän maailmassa mukana ja luovemmin etsiä ratkaisuja. Sääntöjen ja ohjeiden soveltaminen ei enää riitä. Tarvitaan uskallusta, luovuutta ja asennetta!


Mitkä asiat nousevat yrittäjän järjestyksessä tärkeimmiksi?
- oman itsensä herra
- itsensä toteuttaminen
- halu menestyä
- tuloksentekomahdollisuus
- vaikutusvalta ja arvostus
Yrittäjäksi ryhdytään tahdosta ja intohimosta. Valtiovalta on päättänyt sijoittaa tietyn määrän rahaa yritysten kehittämiseen. Se on valtiovallan tahto. Meidän tehtävä on jakaa se raha niin, että sillä saadaan aikaan mahdollisimman paljon työpaikkoja, verotuloja ja mahdollisimman paljon palveluja ja hyvinvointia. Se on alueen, yritysten ja työpaikkojen menestyksen rakentamista.

Mervi Järkkälä on Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja ja aktiivinen yrittäjäilmapiirin kehittäjä.  Järkkälä uskoo, että menestys rakennetaan yhdessä, erilaisten toimijoiden kanssa hyvällä asenteella. Hän on edistänyt konkreettisesti asioita yritysten edestä - Meripohjola Kauppahuone on hänen ideansa.

perjantai 5. lokakuuta 2012

Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari mielimaisemassaan.
Tervetuloa yrityskehittäjien tapaamiseen Kalajoelle!
 
Aloituspaikkakunnan valinta on osuva, sillä meillä yrittäjien suhteellinen osuus työvoimasta on yli kaksinkertainen verrattuna valtakunnan keskimääräiseen tasoon. Kalajoen kaupungin vakaan talouden, hyvän työllisyyden ja väestönkasvun perustan muodostavat monipuolinen elinkeinorakenne, menestyvä yritystoiminta ja vahva yrittäjyys.

Elinkeinopalvelut ja yrityskehittäjätoiminta on kaupungin strategiassa keskeinen keino vaikuttaa kaupungin kehitykseen ja tulopohjan rakentumiseen. Parhaimmillaan hyvässä yhteistyössä yritysten kanssa saadaan aikaan eri toimialoilla ja kaupungissa itseään voimistava positiivisen kehityksen kierre. Hyvät tulokset eivät synny itsestään. Tarvitaan vahvaa yrittäjyyttä, rohkeutta ja näkemystä. Yrityksissä tapahtuu paljon hyviä asioita ilman julkisia toimijoitakin. Kuitenkin monen menestystarinan takaa löytyy myös onnistunutta yrityskehittäjätoimintaa.

Kalajoella olemme nähneet asian niin, että meidän tehtävämme on auttaa yrityksiä silloin kun apua tarvitaan. Toimenpiteiden ei tarvitse aina olla kovin innovatiivista, vaan nopea ja joustava apu arkisiinkin asioihin on yhtä tärkeää. Meidän on hyvä aina välillä pohtia, mitä lisäarvoa olemme eri tapauksien yhteydessä toimenpiteillämme asian ratkaisemiseen ja hyvien asioiden tapahtumiseen kyenneet antamaan. Mikäli lisäarvoa ei ole syntynyt, on toimintamme hyödytöntä. Tärkeintä on asenne ja luovuus, jolla avun tarvitsijaa autetaan. Parhaimmillaan toimintamme on juuri se ratkaiseva palanen, joka saa lähes mahdottomalta tuntuvia myönteisiä asioita tapahtumaan.

Onnea ja menestystä äärimmäisen tärkeään yrityskehittäjätyöhön. Annetaan hyvälle kehitykselle vauhtia ja nautitaan yhdessä tuloksista!   

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Leila  Helaakoski.
Hei yrittäjän ystävä!

Taantuma on talossa,  lama kurkkii nurkan takaa ja talvikin  tulossa. Koossa on ainekset vaipua synkkyyteen? Ei suinkaan vaan mahdollisuus saada tuloksia aikaan! Myönteisiin ratkaisuihin pääsemiseksi tarvitaan vain enemmän osaamista ja asennetta kuin luovuttamiseen.
Me yritysten ystävät olemme saaneet paljon aikaan edustamalla mallikkaasti taustayhteisöjämme mutta aikojen ja kilpailun kiristyessä ja yritystukien ym vähetessä meidät äänestetään pian kilometritehtaalle, jos emme jo lähitulevaisuudessa saa enemmän aikaan vähemmällä . Ja enemmän saamme aikaan, kun laajennamme omaa osaamistamme siten, että asiakkaan kohdatessamme osaamme vakuuttavasti kertoa, mistä apua kehittämiseen ja kasvuun on saatavissa, vaikka se ei tulisikaan omasta organisaatiostamme.

Sorrumme usein lähestymään asiakasta ”rahoitusinstrumentti” tai joku muu konkreettinen edellä, vaikka tarkempi asiakkaan kuuntelu osoittaisi, että tulosta saataisiin aikaa, jos yrittäjä ja hänen henkilökuntansa lisäisi omaa osaamistaan tai lyöttäytyisi yhteen kilpailijansa kanssa. Itse asiassa olen viime aikoina pohtinut, tarvitaanko meitä julkisen puolen  toimijoita vai voivatko konsultit hoitaa kaiken.

Toistaiseksi pohdintojen lopputulema on ollut, että meidän kauttamme julkinen valta ei ainoastaan sijoita rahaa tms  vaan parhaassa tapauksessa sellaista osaamispääomaa ja sellaisia verkostoja, jolla asiakas voi lisätä kontaktejaan muihin toimijoihin, luoda väyliä vaikkapa kansainvälisille markkinoille ja saada tuekseen todellisen tukijoukon sekä myötä- että vastamäkeen.

Itsestäänhän tuo yllä mainittu auvoinen ystävyys ja mahtavat tulokset eivät toteudu vaan se vaatii uuden oppimista, ehkä asenteen muutosta, toimintatapojen muutosta; helppoa ei tule olemaan mutta olemassaolon oikeutus on lunastettavissa!

Sisään ulos -temppu ja miten se tehdään



Suomessa uskotaan julkiseen palveluun ja sen kaikkivoipaisuuteen. Uskotaan jopa siihen, että yrityksen ulkopuolelta tuleva viranomainen voi nähdä yrityksen kehittämistarpeet tarkemmin kuin yrityksen omistajat tai johto. Uskotaan myös, että ne samat viranomaiset osaavat löytää ratkaisuja tilanteisiin ja saavat vielä yritysjohdon vakuuttumaan ratkaisujen oikeellisuudesta.
Voiko tämä todella olla mahdollista? -Nykymaailmassa ja pääosin ei tietenkään- vastaisin näin herkästi itsekin.
Kuitenkin ulkopuolelta tuleva ja asioita sieltä arvioiva voi nopeastikin nähdä yrityksen eri toiminnoissa vaikkapa tuottavuutta parantavia kehittämiskohteita joihin voi olla olemassa hyvinkin yksinkertaisia ratkaisumalleja. Yrityksen päivittäisessa toiminnassa usein rutinoidutaan tekemään samaa ja samalla tavalla kuin ennenkin varsinkin mikäli kaikki on mennyt "suunnitelmien" mukaan. Yritykselle riittää saavutettu taso eikä siinä mitään väärää ole. Usein kuitenkin erityisesti hyvin toimivilla yrityksillä voisi olla suurikin potentiaali siirtyä erittäin hyvin toimiviksi yrityksiksi. Tähän voi boostia tuoda ulkopuolelta tuleva toimija jolla on jo joku kehitysvälinekin mahdollisesti tarjota tueksi.
Julkisen palvelun tarjoajaa vain harvoin mielletään riittävän osaavaksi ammattilaiseksi juuri sille omalle yritykselle tai toimialalle. Näin vielä suurelta osin kyllä onkin ja se on haaste, joka tulee ratkaista mikäli todella halutaan päästä sisälle yrityksiin laajemmassa mittakaavassa. Yritysten on jostain syystä paljon helpompi uskoa jopa kokematonta ja lähes tuntematonta ulkopuolista konsulttia kuin esimerkiksi virkavastuulla toimivaa julkisen sektorin toimijaa jolla sattaa olla mittava kokemus yhteistyöstä erilaisissa yritysten muutostilanteissa.
Julkisena palveluna tarjottava yrityksen kehittämisen tuki jää herkästi palveluntarjoajan omaan varastoon ellei ensin kyetä muuttamaan mielikuvaa toimijoiden osaamisesta ja asiantuntijuudesta. Mielikuvaa on helpoin muuttaa onnistuneilla teoilla ja niiden kaiuilla. Tähän ei kuitenkaan päästä ilman todellista osaamista, kunnianhimoa ja halua tehdä tulosta.Tämä koskee kaikkien tasojen toimijoita, mutta erityisesti molemmissa ääripäissä toimivia. Niitä jotka ylätasolla päättävät resursseista ja toisaalta niitä jotka toimivat suorassa yhteydessä asiakasyrityksiin.
Haastetta riittää, mutta tästä se lähtee. Kehittäjien kehittäminen on jo alkanut moniammatillisessa yhteistyössä ja tuloksia jatkon suhteen voidaan odotella sitä mukaan kun kierrokset kasvat.

Ai niin se otsikko. Sehän oli vain mielenkiinnon herättämiseksi vaikkakin siinä oli pienen pieni piilomerkitys varsinaiseen aiheeseenkin.

Kirjoittaja Mikael Palermaa työskentelee Helsingin Kluuvin TE-toimiston yrityspalveluissa. Hän tuntee yritystoiminnan niin kehittäjän kuin yrittäjänkin näkökulmasta. Palermaa on Uudenmaan yrityskehitysryhmän jäsen.







tiistai 2. lokakuuta 2012

Kansainvälistymistä ei tehdä kevyin eväin - yrityskehittäjien tehtävä on pakata eväät yrityksen reppuun

IP:t ja niiden mahdollisuudet tietoon ja kuntoon OIKEASTI- patenttihakemukset, patentit, tuotemerkit, designit ja copyrightit, sekä salassa pidettävät asiat joita ei paljasteta edes CDA:n alaisuudessa. IP:n maksimaalisen taloudellisen hyödyntämisen mahdollisuudet ja kustannukset, katsotaan IP:ä joka kulmalta
  • lisenssi ja sen eri variaatiot,
  • erilaiset partnershipit,
  • sopimuskäytännöt ja kriittiset ehdot jne.
  • konseptikehitys
  • trial-markkinointi
  • IP:n hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa...jne.

Vienti ja kansainvälistyminen = kannattavuus ja kasvu?NOPEUS! Kuinka vältetään tavallisimmat karikot ja miten hyödytään RISKITIETOISESTI:
  • economies-of-scale -hyödyt,
  • eri markkinoiden marginaalivaihteluiden hyödyntäminen,
  • mitä vaatimuksia ja operatiivisia kuluja myynnin volyymin kasvu kotimarkkinoiden ulkopuolella oikeasti tuo tullessaan,
  • exposure-riskin ymmärtäminen (takaisinkytkentä IP:n),
  • miten laajentunutta presenssiä hyödynnetään yrityksen muissa toiminnoissa esim. hankinnoissa...jne.

Kaupallisen riskien ymmärtäminen kun toimitaan kotimarkkinoiden ulkopuolella. Maakohtaisten riskien hallinta: lainsäädäntö, kaupantekotavat (korruptio mm.), voittojen kotiuttaminen ja kehityskulujen hyödyntäminen (esim. maiden kahdenkeskiset sopimukset), verotusoikeuden laajuus (esim. USA), tavarapalautuskäytännöt (esim. USA), muut AR-riskit (asiakkaiden maksukäyttäytymeinen (esim. Italian julkinen sektori 12-15kk maksuaika), totaalinen maksamattomuus ja petostodennäköisyys). Valuuttariskit ja niiltä suojautuminen. Tavaroiden kuljetus - ja matkustusriskit. Tiettyjen kauppatapahtumien dokumentaatio ja dokumenttien hallinta jne.

Kirjoittaja DI Kari Paukkeri on työskennellyt johtajana ja kehittäjänä ICT, health care ja life science -aloilla Yhdysvalloissa, Suomessa ja Keski-Euroopassa. Hän on auttanut tuotteistamaan ja kaupallistamaan kansainvälisille markkinoille korkean osaamisen innovaatioita mm. Licentian ja Jurilabin toimitusjohtajana.

maanantai 1. lokakuuta 2012

Uudistumisen aika - asiakkuusstrategiat ja palvelutarjoomat





Auttaakseen tulevaisuuden yritysten toimintaa tulee yrityksen perustamisen tueksi nostaa entistä voimakkaampi asiakkuuksien ja asiakkuus/palvelutarjooman ymmärrys. Yrityskehityksen tehtävänä on nyt ja tulevaisuudessa koota itselleen kaikki mahdollinen osaaminen asiakkuuksien kehittämisessä. Tämän tulee olla Suomen, Euroopan ja ehkä jopa Maailman parasta ymmärrystä asiasta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulevaisuuden yrityksiä perustavat yrittäjät saavat jo alkuun laajaa tukea asiakkuuksien ymmärtämisessä ja kehittämisessä, jotta Suomessa alkaa syntyä Maailman merkittävimpiä kasvuyrityksiä. Yrityksen ensimmäisen vuoden aikana saadut asiakkuudet usein muovaat aloittavan yrityksen toimintaa tulevaisuudessa ja määräävät sen kehityksen suunnan, näin ollen yrityskehityksen tulee auttaa löytämään heti alkuun oikeat kasvua tukevat asiakkaat.
Parempi on löytää vaikka 10 loistavaa ja tulevaisuutta luotsaavaa asiakasta kuin 1000 vähemmän tärkeää. Yrityskehityksen tulee siis luoda malli, jossa oikeat asiakkaat löydetään heti ja nämä asiakasvalinnat tukevat yrityksen strategisia tavoitteita. Kun yrityskehitys on auttanut löytämään tulevaisuuden kannalta tärkeimmät ensimmäiset asiakkaat, tulee käynnistyvää yritystä tukea löytämään oikea palvelutarjooma tulevaisuuden luomista varten. Erityisen tärkeää on saada yritykselle heti alkuun oikein mietitty palvelutarjooma, joka kiinnostaa valittuja asiakkaita ja näin auttaa aloittavaa yritystä saamaan lentävän lähdön toimintaansa. Asiakkuusstrategioilla ja palvelutarjoomalla yrityskehitys tukee käynnistyviä yrityksiä suuntaamaan toimintansa oikeaan suuntaan. Saadakseen asiat kehittymään oikeaan suuntaa tulee yritysten käynnistyminen saada heti aluksi "oikeille kierteille".

Kirjoittaja on KTM Mika Kortelainen. Hän rakentaa nuorten, tulevien yrittäjien kanssa yritysten menestyksen eväitä heidän lähtökohdistaan. Living lab ja palveluinnovaatiot ovat Kortelaisen keskeistä osaamisaluetta. Kortelainen valmistelee väitöskirjaansa innovaatioista menestyksen rakentajina.